Aina ei mene nappiin

Ostin tänään vaahtokarkkeja erään ideani toteutukseen. Koska niitä jäi reilusti yli, ajattelin kehittää toisenkin reseptin, jossa niitä voi hyödyntää. Ajattelin, että kaurakekseistä ja mikrossa lämmitetyistä vaahtokarkeistahan voisi saada aikaan taikinan, josta sen jäähdyttyä voisi piparimuotilla napsautella kauniita keksejä irti.

 

Vaahtisten lämmittäminen ja taikinamassan teko sujui kuin oppikirjassa. Pieleen alkoi mennä kohdassa, jossa taikina levitetään jäähtymään:

 

Eihän sillä ollut aikomustakaan a) irrota lusikasta b) muuttua levyn muotoiseksi.

 

Seuraavaksi pieleen meni kohdassa, jossa koitin saada möykystä palasen irti piparimuotilla: käsissäni oli tähden muotoinen purkka. Yhteenveto: Maku hyvä, sisällys kaipaa hiomista (rälläkällä). 

 

Ystäväni Google vinkkasi, että joukkoon kannattaa laittaa hieman voita. "Challenge accepted", sanoisi Barney Stinson. Uutta yritystä siis kehiin.

 

Toinen versio osoittautui yhteistyökykyisemmäksi. Ei siitäkään levyä tullut, mutta pallon muotoon se suostui muotoutumaan. Tulinkin sitten keksien sijaan kehittäneeksi kaurakeksin makuisen sokeripurkan. Markkinarako kai sekin. Ehkä nimeän nuo joulupalloiksi, pyöritän tomusokerissa ja annan joululahjaksi naapurille.

 Ja koska mitään ei heitetä pois, käärin ensimmäisen tahmataikinan lusikkaan ja söin sen tikkarina.