Kuten varmasti jo aiemmasta postauksestani tiedätte, sain etukäteisjoululahjaksi pursottimen. Luultavasti joulupukki inspiroitui muutama viikko sitten tekemistäni marengeista:
Marenki on kevyt enkelten herkku, kuten sitä joskus kuulee nimitettävän. Omat marenkini näyttivät valitettavasti ennemminkin enkelten koirien jo kerran syömältä herkulta. Seuraavaksi ohjelmassa on siis uusintakierros.
Uusintakierrosta henkisesti valmistellessa tekee mieleni jakaa varoituksen sana (muille) huithapeleille kokeille: palanut marenki EI ole hyvää. Eikä tuoksu hyvältä. Mutta ainakin naapurit kuulevat soivasta palohälyttimestä, että olet ahkera kokki, joten puolensa siinäkin.
Muutama viikko sitten tekemieni marenkien uuniversio onnistui melko hyvin. Mikroaaltouuniversion valmistusohjetta kannattanee vielä hieman tarkentaa... Ainakin tiedän, kumpi kypsennystapa seuraavalle kierrokselle valitaan. Päättele itse, kumpi on kumpi. Oikein vastanneiden kesken ei arvota mitään.
Uusintakierrosta henkisesti valmistellessa tekee mieleni jakaa varoituksen sana (muille) huithapeleille kokeille: palanut marenki EI ole hyvää. Eikä tuoksu hyvältä. Mutta ainakin naapurit kuulevat soivasta palohälyttimestä, että olet ahkera kokki, joten puolensa siinäkin.
Muutama viikko sitten tekemieni marenkien uuniversio onnistui melko hyvin. Mikroaaltouuniversion valmistusohjetta kannattanee vielä hieman tarkentaa... Ainakin tiedän, kumpi kypsennystapa seuraavalle kierrokselle valitaan. Päättele itse, kumpi on kumpi. Oikein vastanneiden kesken ei arvota mitään.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen